Filosofikuninkaat

Kansa ja Valta

Vuoden viimeisessä Filosofikuninkaissa pohditaan kansanvaltaa.

Millainen on demokratia ja miten sen ajatukset toteutuvat suomessa, etenkin näin vaalivuoden lähestyessä?

Kansanvaltaa, populismia ja suomalaista demokratiaa ruotivat perinteiseen tapaan studiossa Leo Poranen ja Ville Sammallahti.

Tiedosto: 

Babylon

Babylon oli kaupunkivaltio muinaisessa Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella. Babylon on myös rastojen nimitys modernille länsimaiselle yhteiskunnalle, jossa raha ja aseet hallitsevat.

Pitäisikö Babylon jo polttaa tuhkaksi vai voiko huojuvaa tornia vielä korjata? Missä kaukana on Zion eli paratiisi?

Radio Moreenin studiossa Leo Poranen ja Ville Sammallahti.

Hip Hop

Leo Poranen ja Ville Sammallahti siirtyvät tällä kertaa rasrafarismin jälkeen käsittelemään Hip Hoppia.

Hip hop syntyi 1970-luvun lopulla New Yorkin lähiöissä. Se juuret ovat mustassa kulttuurissa: r&b:ssä, soulissa ja funkissa. Sittemmin hip hopista on tullut yksi maailmankulttuureista.

Ghettojen nuorille hip hop on antanut äänen ja yhden väylän ylös köyhyydestä ja kurjuudesta. Mutta miksi hip hop vetoaa Suomenkin nuorisoon?

Rastafari

Rastafari on Jamaikalla 1930-luvulla syntynyt uskonnollinen liike. Länsimaissa rastafari tuli tunnetuksi 1970-luvulla reggae-musiikin ja etenkin Bob Marleyn kautta.

Sen sijaan liikkeen todellinen sisältö ja filosofia on jäänyt länsimaiselle valtakulttuurille hämäräksi. Voisiko rastafarilla olla muutakin annettavaa kuin pilvenpoltto ja takkuinen tukka?

Tätä Radio Moreenin studiossa pohtivat perinteiseen tapaan Leo Poranen ja Ville Sammallahti.

Ghetto

Sana ghetto on alun perin syntynyt kuvaamaan juutalaisten eristämiin asuinalueita. Kauas on kuitenkin tultu jo tästä määritelmästä ja nykyään sana ghetto voikin kuvata, mitä tahansa slummiutunutta asuinaluetta, joka selkeästi erottuu muusta kaupungista.

Leo Poranen ja Ville Sammallahti pohtivat ghettojen perusluonnetta ja sitä miksi täällä pohjoisessa asustavien suomalaisten pitäisi olla edes kiinnostuneita ghetoista.

Poranen kertoo kokemuksistaan brazialaisessa ghetossa, favelassa, ja kuinka brazilian viranomaiset hädin tuskin uskaltavat astua jalallakaan kaupungin favelaan.

Monimutkaisuus

Tällä kertaa Leo Poranen ja Ville sammallahti keskustelevat monimutkaisuudesta.

Maailma on monimutkaistunut vuosien varrella ja jatkaa monimutkaistumista kiihtyvää tahtia. Yksinkertaisuuden vastaista on kaikki Moreenin mikseripöydästä nykysuomen koukeroiseen poliittiseen tilanteeseen.

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus on yksityisellä tasolla epäilemättä merkittävä asia. Entä sitten yhteiskunnallinen näkökulma?

Biologisesta näkökulmasta seksuaalisuus on elämää synnyttävä voima. Toisaalta modernissa yhteiskunnassa seksuaalisuus tulee esiin monella muullakin tapaa, kuten voimme kaikki havaita.

Freud esimerkiksi väitti, että seksuaalisuus on ihmisen ajattelua ohjaava perimmäinen voima. Eli ohjaako se siis tällä perusteella myös kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa? Toisaalta seksuaalisuus on usein juuri yhteiskunnan taholta tarkkaan säädelty elämän osa-alue.

Väkivalta

Viimeaikaiset väkivallanteot ovat järkyttäneet suomalaisia. Onko hyvinvointivaltio muuttunut pahoinvointivaltioksi?

Tällä kertaa Filosofikuninkaat pohtivat väkivallan luonnetta, syitä ja ehkäisyn mahdollisuutta. Onko ihminen pohjimmiltaan sekä rakastava että väkivaltainen olento?

Jos ei sentään uskoa, niin voi ainakin toivoa, että ihmiskunta valitsee jonain kauniina päivänä rauhan ja rakkauden. Sillä sanotaan myös, että ihmiselle kaikki on mahdollista.

Kaupunki

Kaupunkien synty on vahvasti sidoksissa korkeakulttuurien, demokratian kehityksen ja oikeastaan myös koko inhimillisen kulttuurin syntyyn.

Kaikesta kehityksestä huolimatta kaupunki on edelleen sidoksissa maaseutuun, joka tuottaa kaupungin tarvitsemat resurssit.

Millainen sitten on nykyajan kaupunki ja millainen sen pitäisi olla? Toisaalta: miten yhä voimistuva
kaupungistuminen muokkaa elinympäristöämme?

Ikä

Ryppyinen vaaleanpunerva vauva ja niin ikään ryppyinen valkea vanhus. Sama ihminen, eri aika?

Ikä määrittelee paitsi ihmistä itseään myös tämän yhteiskunnallista asemaa. Tyypillinen eliitin jäsen on keski-ikäinen mies. Modernien yhteiskuntien keski-ikä nousee, koska syntyvyys vähenee ja elämä pitenee. Silti nuoruutta ihannoidaan. Plastiikkakirurgin toiveuni?

Julkaise syötteitä