Muutosta muutoksen vuoksiko?

26.9.2010

Tänä syksynä olen seurannut melko tiiviisti Tampereen yliopiston hallintorakenteen muutoksen eri vaiheita ja sen tiimoilta virinneitä debatteja. Suomessa on totuttu jos jonkinlaisiin muutoksiin, eivätkä rakennemuutokset siellä sun täällä enää juuri häiritse. Välillä tosin pistää miettimään, onko näille muutoksille aina todella tarvetta, vai mennäänkö näiden muutosten takia jopa entistä pahempiin ongelmiin.

Muutoksiin liittyy useimmiten riskejä. Jotkut hyötyvät muutoksista, samalla kun toiset häviävät. Jos nyt kuitenkin ajattelee viimeistä 20 vuotta Suomessa ja täällä tehtyjä muutoksia, niin mielestäni ne ovat olleet onnistuneita, ja suomalaiset ovat pärjänneet niiden jälkeen paremmin. Kaikki alkoi oikeastaan Neuvostoliiton sosialismin romahtamisesta.

Sen jälkeen Suomessa on monia ennen täysin valtion hallinnassa olleita isoja yhtiöitä yksityistetty. Ja lopputulemana yleensä kai kansalaisten maksut ovat näiden yksityisten firmojen keskinäisen kilpailun kautta pienentyneet. Esimerkiksi ennen taisi olla melko korkeat puhelinlaskut valtio-omisteisessa TELE-yhtiössä, mutta nykyään, kun alan yrityksiä on paljon ja ne ovat yksityisiä, niin kuluttajien laskutkin ovat pienentyneet. Kukapa tällaisesta kehityksestä voi aidosti valittaa?

Opetusministeriö alkoi muuttaa muutama vuosi sitten yliopistojen hallintomallia. Yliopistojen tulee olla tuloksellisia tämän vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan. Yritysmaailmalla on nykyään siis myös sanasensa sanottavana akateemisessa maailmassa, ja se voi osaltaan vaikuttaa mitä ja miten opiskellaan. Ehkäpä tämä on hyvä suuntaus, jos myös varmistetaan, että ns. pehmeät sosiaalitieteet saavat pitää paikkansa. Nämä alat eivät pärjää kovin hyvin kovassa kilpailussa, koska ne eivät sinällään tuota mitään, vaan niiden funktio on yhteiskunnassa lähinnä hoitava tai korjaava.

Muutos ei ole tärkeää tietenkään vain muutoksen vuoksi. Jotta ei mentäisi ojasta allikkoon ja vältettäisiin menneiden vuosisatojen ja -kymmenien virheet, niin ei kannata unohtaa osapuolten välistä keskustelua. Ylhäältä päin tulevan, kyklooppimaisen ohjauksen luulisi jo jääneen keskiaikaan. Nykyään myös työpaikoilla tulisi kuunnella työntekijöitä oman työnsä asiantuntijoina ja kehittelijöinä. Kansalaisten tulisi ottaa osaa näihin keskusteluihin, koska hehän usein toimivat maksajina ja palveluiden käyttäjinä.

Eva Back, Radio Moreenin toimitusharjoittelija